|
![]() ![]() Opinahjo ja komistus Porin kaupunkikuvassa Lähestyessäsi
Cygnaeuksen koulua
Porin keskustasta päin näet miehen hevosineen
äestämässä
opinahjon edustalla. Syksyisin ruusut reunustavat patsasta, jonka
takana
jugendtyylinen koulutalo kohoaa edessäsi massiivisena. Katselet
yhtä
kotikaupunkimme kauneimmista rakennuksista. Cygnaeus-koulu on tuttu liki jokaiselle porilaiselle; kuka on siellä oppinut lukemaan, kenelle se taas on ollut työmaa, kuka on harrastanut koulun tiloissa. Historiaa tuntee harvempi. On siis palattava viime vuosisadalle, aikaan ennen tätä koulua. Jo vuonna 1825 porilaiset päättivät perustaa rahvaanlapsia varten vuoro-opetuskoulun. Rahaa kerättiin kirkon kolehdilla sekä ns. torikassalla. Kaksi vuotta myöhemmin vuoro-opetuskoulu perustettiin Poriin. Varsinaista kansakoulun nimeä tälle ei ole yleensä annettu, sillä lukuvuosi oli kuin koulu-viikarin unelma: kuusi viikkoa. Vuosisadan vaihteessa kaupungin kouluissa koettiin tilanahtautta. Cygnaeuksen kansakoulun rakennustöitä aloitettaessa v. 1910 kaupungin kansakoulu toimi kymmenessä paikassa. Kun rakennushanketta valmisteleva komitea sitten päätti "suuren keskuslämmitteisen keskuskansakoulun" rakentamisesta, se oli määrä rakentaa Eteläpuistokadun päässä oleville peltopalstoille. Rakennuksen peruskivi laskettiin Uno Cygnaeuksen, Suomen kansakoulun isän, päivänä 12. lokakuuta 1910. Silloisissa oloissa harvinaisen uhkea ja kaunis kolmikerroksinen koulu valmistui kesällä 1912. Se rakennettiin arkkitehti Usko Nyströmin luonnosten pohjalta. Rakennus ehti toimia kouluna vain pari vuotta. Pian ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen jälkeen sinne majoitettiin venäläistä sotaväkeä. Kansalaissodan aikana koulu toimi vankilana. Talvisodan lukuvuonna 1939-1940 koulurakennus oli jälleen suurimman osan aikaa sotilaskäytössä, sotasairaalana. Pommitukset vaurioittivat taloa, ihmiset käyttivät kellarikerroksen pitkiä käytäviä pommisuojina. Jatkosodan aikana rakennusta tarvittiin vuoroin sotilas-, vuoroin omassa käytössä. Koulurakennuksessa on toiminut kaupungin ruotsinkielinen kansakoulu vv. 1912-1928 joko kokonaan tai osaksi. Apukoulusta täällä on ollut 1-2 yhdistettyä luokkaa vv. 1930-1937. Ns. iltajatkoluokat toimivat täällä vv. 1931-1945, ns. päiväjatkoluokat vv. 1943-1958 sekä niiden seuraaja kansalaiskoulu v:sta 1958, kunnes keskustan kansalaiskoulu rakennettiin Pormestarinluotoon, Koulun oppilasmäärä olikin suurimmillaan lukuvuonna 1958-1959: oppilaita oli 1 751, joista 1 371 varsinaisessa kansakoulussa, 380 kansalaiskoulussa. Peruskouluun siirryttäessä v. 1974 uusi Herralahden ala-aste sai Cygnaeuksesta n. 250 oppilasta. Koulurakennuksen peruskorjaus aloitettiin vuonna 1987 arkkitehti Pentti Moilasen suunnitelmien ja museoviraston ohjeiden mukaan. Pitkällisen prosessin viimeinen vaihe on menossa ja sisätilojen osalta peruskorjaus valmistuu vuoden 2000 loppuun mennessä. Rakennuksen julkisivu ja piha-alue peruskorjataan vuoden 2001 aikana. Tänään satunnainenkaan vierailija ei voi olla huomaamatta upeasti uudistettua kirjastoa, jonka seinillä kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin Elämää ja Kuolemaa kuvaavat korkokuvat ovat arvoisessaan ympäristössä. "Kyllä kelpaakin
nähdä tätä Säkeet lausui niiden sepittäjä, opettaja Juho L a i n e, koulun vihkiäisissä 12.10.1912. Ajatuksiin voimme yhtyä vielä tälläkin vuosituhannella. Cygnaeuksen koulu kuuluu erottamattomana osana Satakunnan pääkaupungin katukuvaan. Aivan kuin vaahterat ja hevoskastanja, aivan kuin Cedercreutzin Äestäjä-veistos sen kauniiseen puistoon. -Kirjoittanut
Kristiina Ahtola
Lähteet:
Aalto, Eino, Porin kaupungin Cygnaeuksen kansakoulun 50-vuotishistoriikki vv. 1912-62 Kava Ritva, Emil Cedercreutz, satakuntalainen taiteilija, kuvan iltapäivä 15.3. 1992 Cygnaeus-koululla. Koivula Aarne, Porin kaupungin Cygnaeuksen ala-asteen vaiheita koulun 75-vuotiselta taipaleelta Opettajain Lehti, 1912, n:o 43 Teinilä-Huittinen Leena - Huittinen Raimo, Vanha Pori, Keuruu 1978
|