Hakanetti

Hakanetti

Kuninkaanhaan verkkolehti

Hakanetti RSS Feed
 
 
 
 

The Mummy

The Mummy

1999

Muumio on 1999 valmistunut yhdysvaltalainen seikkailuelokuva, jonka pääosissa nähdään Brendan Fraser, Rachel Weisz, John Hannah ja Arnold Vosloo.

Elokuva alkaa vuonna 1290 eaa kun pääpappi Imphotep ja faaraon rakastaja Anck-Su-Namun murhaavat faaraon, jotta voisivat olla yhdessä. Faaraon henkivartijat saapuvat juuri kun suunnitelmat aikoivat onnistua ja Anck-Su-Namun tappaa itsensä, jotta Imphotep voisi herättää hänet myöhemmin henkiin. Imphotep ei kuitenkaan onnistu ja hänet haudataan elävältä lukittuun sarkofagiin, joka on täynnä lihaa syöviä skarabee-kuoriaisia kuolleiden kaupunkiin nimeltä Hamunaptra.

Yli 3 000 vuotta myöhemmin samassa paikassa käydään verinen taistelu Ranskan muukalaislegioonan ja kaupungin vartioiden Medjaitten välillä. Vain Yhdysvaltalainen Richard O’Connell ja pelkurimainen Benny Gabor selvisivät tästä hengissä. Kolme vuotta myöhemmin kirjastonhoitaja Evelynin veli argeologi Jonathan löytää salaperäisen avaimen ja kuolleiden kaupunkiin johtavan kartan. Evelyn yhdistää kartan heti vanhaan myyttiin Hamunaptrasta ja he tarvitsevat enää oppaan. He löytävät vankilasta Rick O’Connellin, joka väittää tietävänsä kaupungin sijainnin ja olleensa siellä. Evelyn ja Jonathan pelastavat  Rickin hirttosilmukalta hyvin täpärästi ja seuraavaksi kolmikko on jo laivamatkalla, jossa O’Connel valitettavasti törmää vanhaan tuttuunsa Bennyyn, joka opastaa amerikkalaista ryhmää samaan paikkaan.

Paikan päällä kummatkin ryhmät aloittavat kaivaukset. Amerikkalaiset Anubis patsaan vierestä ja Rick, Evelyn, Jonathan ja mukaan rikkauksien perässä ängennyt vankilan johtaja aloittavat patsaan alta. Onni ei ole järin suotuisa sillä nelikko löytää vain vanhan puolimädän muumion, kun amerikkalaiset löytävät aidon kuolleiden kirjan eikä juttua näytä haittaavan uhkaukset kirouksen lankeamisesta niiden päälle, jotka kirjan kaivaisivat esiin. Amerikkalaisten nukkuessa Evelyn varastaa kirjan ja avaa sen veljensä avaimella. O’Connel varoitta kirjasta, mutta Evelyn toteaa ettei kirjan lukemisesta voi seurata mitään pahaa. Evelyn alkaa lukea Egyptin kielistä kirjaa. Koko joukkio saa hyvin nopeasti selville, että kirja kuin kirja voi olla hyvinkin vaarallinen käsissä, jotka sitä eivät ymmärrä.

Kyseessä on uusintaversio samannimisestä vuonna 1932 tehdystä elokuvasta, vaikka tarina ei olekaan sama.

Mielestäni The Mummy ja sen toinen jatko-osa The Mummy Retuns ovat parhaimpia ikinä näkemiäni elokuvia ja vaikka kolmas ei vedä lähellekään vertoja kahdelle ensimmäiselle sekin kannattaa katsoa, vaikka vain tarinan hieman koomisen päätöksen takia.

The Mummy ja sen jatko-osat ovat seikkailun täyteisiä ja niissä yhdistyy hyvin fantasia, seikkailu ja romantiikka. Ilahduttavimpana yllätyksenä tulee koko elokuvan koominen puoli, joka todellakin hyppää esiin monesti elokuvan aikana usein odottamattomissa tilanteissa saaden aina hymyn nousemaan katsojan suulle. Juuri tämä seikka tekee minusta elokuvasta ikimuistettavan ja näin se kerää katsojia myös eri ikäluokista.

Yyterin kultahietikko

Yyteri on Porin 60. kaupunginosa ja se sijaitsee Meri-Porissa. Se on Suomen ja koko Pohjoismaiden suurimpia tunnetuimpia hiekkarantoja.

Hiekkaranta:
Hiekkaranta on kuusi kilometriä pitkä.
Se tunnetaan uimaranta-alueestaan ja laajasta dyynialueestaan, ja tämän takia se onkin Euroopan ainutlaatuisin.
Vanhoin dyyni on nimeltään Keisarinpankki ja se sijaitsee heti rannalle tultaessa.
Yyterissä voi harrastaa monenlaista liikuntaa, kuten golfia, ratsastusta, rantapalloa ja surfausta sekä frisbeegolfia.
Siellä sijaitsee yli 30 kilometrin verran retkeilyreittejä, luontopolkua ja yli 10 lintutornia.
Alueen ainutlaatuisuuden vuoksi 1970-luvulla rakennettiin Yyterin Kylpylähotelli, jossa matkailijat voivat yöpyä ja rentoutua kylpylän yleellisyyksissä.
Kylpylähotelli oli vaikeuksissa 1990 laman aikana mutta on päässyt siitä jo jaloilleen.
Hotellin viereen on rakennettu villoja joita voi ostaa omakseen tai vuokrata koko kesäksi.

Naturistiranta:

Yyterissä on pieni kaikille avoinna oleva naturistiranta.
Naturistirantoja Suomessa on vain kaksi ja toinen sijaitsee Helsingissä.
Yyterin nakurannan perusti Ilmari Holmlund (entisen sisäministeri Anne Holmlundin isä).
Nakuranta oli ennen eristetty kunnon rannasta, se oli hiekkadyynien väärällä puolella eikä siitä sieltä nähnyt rannalle eikä rannalta sinne.
Se oli tolpin ja kyltein eristetty alue.
Rantaviiva oli kymmenien kilometrien päässä, mutta meren kohina kuului silti nakurannalle.
Se oli perustettu kuivalle maalle, joten kukaan ”normaali” rannalla kävijä nähnyt näitä nudisteja oikealla hiekkarannalla.
Alun perin ranta piti perustaa Munakarille, mutta luonnonsuojelijat vastustivat ajatusta, koska saarella asui niin paljon lintuja, joita tutkittiin.
Nykyisin nudistit oleskelevat tekstiilirannalla ja sen lähistöllä sijaitsevilla dyyneillä.

Oppilaskunnan järjestämä rehtorin kyselytunti

18.4.2012 kello 11.20- 12.05

Puheenjohtajana kyselyssä oli Mikko ja sihteerinä toimi Oona.

Rehtori Sirkka Salonen-Nummi kertoi vanhojen pääovien edessä olevan alueen kuuluvan uimahallille, joten koululle on rakennettu uudet pääovet koulun taakse. Vanhat pääovet toimivat vain hätäpoistumistienä. Koulualue on puolestaan merkitty aidoilla. Koulumme pinta-ala onkin tuhansia neliöitä, joten tilaa riittää.

Koulun remontti on edennyt toiseen vaiheeseen niistä neljästä vaiheesta, jotka alun perin suunniteltiin. Valtio toimii koulumme rahoittajana, joten valtion rahatilanne määrää remontin lopullisen keston. Pyrkimyksenä on saada remontti loppuun noin neljän – viiden vuoden kuluessa.

Oppilaita mietittäneelle kysymykselle, miksi tyttöjen vessoissa on pisoaarit, mutta poikien ei, on täysin looginen vastaus. Tytöillä on isompia vessoja, koska ne ovat invavessoja ja koska tyttöjen vessat pysyvät kunnossa ja siistimpinä.

Oppilaiden inhoamille ulkovälitunneillekin on syy. Niillä on terveydellinen ja fysiologinen vaikutus, koska päivän mittaan hiilidioksidipitoisuus suurenee ja oppilaita ja opettajia alkaa väsyttää.

Rehtorin työssä, kuten monissa muissakin ammateissa on hyviä ja huonoja päiviä. Rehtorina on kuitenkin mukava olla ja nuorien parissa työskentelystäkin pidän. Nuorten kanssa työskentely on palkitsevaa, se on hienoa, ja samalla pysyy ajan tasalla, kun näkee paljon nuorten elämää. On hienoa tavata aina uusia nuoria, mutta kyllä opettajienkin kanssa tulen hyvin toimeen.

Jokaisella rehtorilla täytyy olla asemansa. Jos sitä ei ole, ei olisi hyvä rehtori, ei edes oppilaiden mielestä. Saa olla hauskaa, mutta asioihin täytyy myös puuttua.

Koulussamme vallitsee tiettyjä sääntöjä, jotka on tarkoitettu turvaamaan oppilaiden ja opettajien turvallisuutta. Esimerkiksi, jos parvelle lentää pallo, sitä ei voi mennä hakemaan. Se ei ole oppilaiden eikä siistijöiden eikä vahtimestarin työtehtävissä, mutta pallo saa odottaa parvella siivoukseen asti.

Koulumme järjestyssäännöissä lukee myös, että arvotavaroiden tuontia kouluun pitää välttää. Jos arvotavaroita jättää reppuihin tai laukkuihin ruokailun ajaksi, se on omalla vastuulla, mutta ruokailuun kännyköitä ei tuoda.

Koulupäivien pituuksiin eivät opettajat voi vaikuttaa, koska opetuslainsäädännön mukaan tunteja täytyy olla 30 tuntia viikossa.

Teemapäiviä meidän koulullamme on paljon, ja ne on keskitetty eri päiville, esimerkiksi liikuntapäivä on keskiviikkoisin, ystävänpäivä perjantaina ja kunkunpäivä maanantaina. Teemapäiviä on silti myös paljon perjantaisin.

Koulussamme panostetaan ruokaan erittäin paljon. Koululla on oma keittiö, jossa keittäjät valmistavat ruuat itse.

Oppilaiden ehdotus kioskin avaamiseen oli, että kioskintyöntekijät rahojen laskemisen lisäksi kiertäisivät käytävät ja keräisivät niistä roskat. Rehtori kertoi siivouksen olleen pitäjien vastuulla koko ajan, mutta lupasi keskustella asiasta kokouksessa tarkemmin.

Rehtorimme lempiaineina koulussa olivat liikunta, terveystieto, musiikki ja biologia. Nykyään hän haluaisi oppilaille enemmän tekemistä, koska peruskoulu on hänen mielestään enemmänkin tyttöjen koulu. Pojat oppivat useimmiten helpommin tekemällä.

Vappu on täällä taas

Vappu on kansainvälinen vuosittain vietettävä juhlapäivä. Se symboloi alkavaa kevättä ja on samalla työväen juhlapäivä. Vappupäivä 1.5. on monissa maissa, niin kuin Suomessakin, yleinen vapaapäivä. Vuodesta 1979 vappu on ollut suomalaisen työn päivä ja liputuspäivä.

Nimi vappu tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. 1.5. on Valburgin pyhäksi julistamisen päivä, ja samana päivänä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa vapun juhlinta on siirtynyt vappupäivästä vappuaattoon, huhtikuun viimeiseen päivään. Vappuaattona järjestetään tavanomaisesti monenlaisia huvitilaisuuksia, esimerkiksi tansseja.

Vappu näkyy Suomessa monin tavoin. Kauppoihin ilmestyy simaa ja tippaleipää, ja lapset vanhempineen ostavat serpentiiniä sekä erilaisia vappuhuiskuja. Toreille ja kaduille ilmestyy karnevaalimeininkiä sekä kesän viettoa aloittelevia teekkareita.

Tänä vuonna vappuaatto osuu maanantaihin, eli vietämme tiistaina vappupäivää ja ansaittua vapaapäivää. Keskiviikkona palaamme taas normaalisti työhön ja kouluun. Täällä Kuninkaanhaassa vappua juhlistetaan 30.4. järjestettävällä  vappujuhlalla, johon kuuluu esimerkiksi koulun Talentin finaali.

Katsaus menneisyyteen

Vuonna 1996 syntyneiden ikäluokka lopettaa perjantaina 1.6. päättäjäisjuhlaan peruskouluopintonsa ja jättää Kuninkaanhaan – ainakin mikäli jokainen pääsee yhdeksännestä luokasta kunnialla läpi. Kolmen vuoden – kuudennen luokan Kuninkaanhaassa käyneille neljän – vuoden taipaleeseen on kuulunut paljon murroksia.

Lukukaudella 2008-2009 alkoi joidenkin taival Kuninkaanhaassa kuudennella luokalla. Sinä vuonna koulussa oli vielä lukio ja limsa-automaatti, remonttia ei ollut nimeksikän ja järjestettiin ensimmäistä kertaa Pyllypalloturnaus.

Syksyllä 2009 uudet 96-syntyneet seitsemäsluokkalaiset saapuivat Kuninkaanhakaan. Osa heistä oli jo tosiaan käynyt kuudennen luokkansa tässä koulussa, mutta yläaste oli kaikille uusi juttu. Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun Kuninkaanhaassa ei ollut lukiota, ja sinänsä merkittävä. Remontit aloitettiin pohjakerroksen luokista ja kaikkialla oli reilusti tilaa. Vanha lukion pääty oli avoin, ja sen sohvat jotka oli totuttu pyhittämään lukion kolmasluokkalaisille, ammottivat tyhjyyttään, ennen kuin ysit nopeasti ne valtasivat. Sali oli vielä toistaiseksi kokonaan käytössä. Keväällä -94 syntyneet päättivät opintonsa ja jättivät Kuninkaanhaan.

Syksy 2010 oli monille kuninkaanhakalaisille shokki. Kun saavuttiin kahdeksasluokkalaisina ensimmäistä päivää kouluun, oli koulusta auki vain molemmat “tornit” sekä “hallintosiipi”, johon kuuluivat ruokala, opettajanhuone ja sali. Salikaan ei ollut entisensä: se oli puolitettu ja toisesta puolesta oli rakennettu neljä luokkatilaa, kun suurin osa koulusta oli suljettu. Vanha kirjasto oli muutettu kahdeksi ahtaaksi fysiikanluokaksi, ja kulku torneihin kävi ulkokautta. Käyntiin lähti kunnolla vielä uuden uimahallin rakennus, jolloin välituntialue koulun etupuolelta kapeni reilusti. Koulussa oleskelu kävi todella hankalaksi ja moni ehtikin jo kiota uutta tilannetta. Kevät kuitenkin valkeni, ja ensimmäistä kertaa pidettiin Kuninkaanhaan Talent-kilpailu. -95 syntyneet jättivät kesäkuussa Kuninkaanhaan.

Syksyllä 2011 ysikutoset siirtyivät yhdeksännelle luokalle ja tilanne oli helpottunut. Koulun sisäosat oli avattu uudestaan, eikä torneihin tarvinnut enää kulkea ulkokautta. Muutaman kouluviikon jälkeen päästiin täysin uusittuihin, upeisiin puutyön ja kotitalouden luokkiin uusitun yläkerran lisäksi. Koulun käytävät alkoivat näyttää moderneilta, vaikka edelleen remonttiseiniä näkyi siellä täällä eikä poran jyrinältä vältytty. Tilanne oli kuitenkin paljon helpompi kuin edellisellä lukukaudella. Nyt tornien ylimpien kerrosten luokat laitettiin remonttiin. Syksyllä viereen avattiin myös uusi uimahalli, jolloin pääsisäänkäynti siirtyi koulun takapuolelle eikä vanhasta etuovesta ollut enää ollenkaan kulkua. Keväällä otettiin hieman takapakkia, kun vesiputkirikko yllätti koulun, mutta hyvin sujuneet korjaustyöt mahdollistivat arjen jatkumisen.

Nyt on kevät 2012 ja toukokuu on vauhdissa. Viimeinen kuukausi ysikutosille tässä koulussa on jo puolillaan. Valtakunnalliset kokeet ja tavallisetkin kokeet on puurrettu läpi ja on järjestetty Kuninkaanhaan historian toinen Talent-kilpailu. Toivottavasti loppukeväästä tulee muistamisen arvoinen ja jokainen ysi pääsee itselleen sopiviin jatko-opintoihin!

Uimahallin ensimmäinen kevät

Poriin avattiin syksyllä uusi uimahalli, josta on riittänyt puhetta läpi talven. Halli on ollut suosittu puheenaihe niin lehtien palstoilla kuin kassajonoissakin. Kävimme aikaisin maanantaiaamuna kyselemässä, miten toiminta on oikeastaan lähtenyt käyntiin.
Saavuimme uimahallille, ja kassaneiti lupaa pyytää paikalle asiantuntevan henkilön vastaamaan kysymyksiimme. Pian paikalle asteleekin nainen punakeltaisissa vaatteissa. Paidan selkämyksessä on teksti “Lifesaver”. Kyseessä on Piia Silmu, uimahallin uimavalvoja ja liikunnanohjaaja.
Työpäivä on juuri alkanut, ja Piia  asettuu istumaan pöytäämme kansion ja paperinipun kera. Ensimmäinen kysymyksemme on, miten toiminta on ylipäätään lähtenyt käyntiin.
“Kaiken kaikkiaan tosi hyvin. Väkimäärään nähden ei ole sattunut sen suurempia vaaroja tai onnettomuuksia. Mitä nyt sellaista pientä paikkaamista, sellaista on aina”, hän kertoo ja miettii sitten hetken vastausta seuraavaan kysymykseemme. Se kuuluu, miten hallin väkimäärä on vastannut odotuksia.
“Ei tästä mitään tarkkoja tietoja ole. Jokaisella on ollut omat odotuksensa. Tehtiin tästä joku virallinen arviokin, mutta itse veikkaisin, että varmasti yli odotusten on käynyt väkeä. Kävijöiden määrä on lisääntynyt yli puolella vanhasta hallista.”
Kuulostaa siis, että uimahalli on otettu erinomaisesti vastaan porilaisten keskuudessa. Onko esimerkiksi uuden tekniikan kanssa ollut ongelmia?
“No, noiden pukukaappien kanssa nyt on ollut sellaista pientä. Ja nuo portit ovat aika ajoin epäkunnossa”, Piia kertoo ja viittaa takanamme oleviin portteihin, joista pääsee rannekkeen kanssa pukuhuoneiden puolelle. “Niihin kaipaisi ehkä jotain parannusta. Pukuhuoneiden kortinlukusysteemi on silti toiminut oikein hyvin.”
Kysymme, minkälaista plautetta suoraan asiakkailta on tullut.
“No sitä voi vaikka katsoa Satakunnan Kansan tekstaripalstaa”, Piia purskahtaa nauruun, mutta vakavoituu sitten.
“Hyvin pientä valittamista on suoraan tullut. Mitä nyt aina keksitään joistain pesutilojen saippuoista valitettavaa”, hän naurahtaa.
“Väellä on aina sellainen muutosvastarinta. Kaikesta uudesta löytyy joitain epäkohtia. Tähän on kuitenkin jo melko lailla totuttu, ja suurimmaksi osaksi on tullut kehuja.”
Kysymme Piialta, onko uimahallissa jotakin, mitä hän itse parantaisi, jos saisi mahdollisuuden. Hän miettii hetken aikaa.
“No nuo aukioloajat, ehkä niitä voisi tehdä vähän inhimillisemmiksi meille valvojille”, Piia naurahtaa. “Ei minulla mitään parannusehdotuksia oikeastaan ole.”
Uimahalli kuulostaa siis toimivalta niin kuin pitääkin. Nyt on käynnissä jokavuotinen Ui kesäksi kuntoon -kampanja, josta saa lisätietoa uimahallista ja sen nettisivuilta. Kampanja on varmasti omiaan jokaiselle, joka pitää uinnista ja tahtoo päästä rantakuntoon. Uimahallissa on hyvä järjestää myös uimakilpailuja, kuten alueuinteja.
Päästämme Piian takaisin työnsä pariin. Näin hienossa hallissa kelpaa varmasti olla töissä.

Dokumenttielokuvia katsomassa

Kuninkaanhaan koulun kahdeksasluokkalaiset olivat tiistaina 17.4 katsomassa lyhytdokumentteja Promenadikeskuksessa Dok Kino- elokuvatapahtumassa. Dok Kino esittää erilaiset dokumenttisarjat ala- ja yläkoululaisille. Dok Kinon valtakunnallinen elokuvafestivaali on esitetty ympäri Suomea. Dok Kino pyrkii tukemaan lasten ja nuorten luovaa työtä ja kehitystä.

Tapahtumassa näytettiin ainakin viisi dokumenttia. Kerron niistä dokumenteista, jotka muistan parhaiten. Ensimmäisessä dokumentissa oli afrikkalaisia lapsia ja nuoria, jotka tekivät kysymyksiä länsimaalaisille. Heitä mietitytti esimerkiksi seuraavanlaiset kysymykset:

” Miksi jotkut ovat niin rikkaita ja jotkut taas hyvin rikkaita? ”

” Miksi länsimaalaiset eivät halua maihinsa ulkomaalaisia vaikka me toivotamme aina kaikki vieraat tervetulleiksi? ”

” Miksi länsimaalaiset eivät kanna lasta selässään sen synnyttyä? ”

Toinen dokumentti kertoi nigeriläisistä perheestä, joka oli muuttanut Italiaan. Dokumentti seurasi näiden maahanmuuttajien elämää, erityisesti  perheen  pojan. Poika kertoi, että aluksi hänen oli ollut vaikea sopeutua uuteen kotimaahan, mutta että ajan kanssa hän oli sopeutunut. Poika ja hänen sisaruksensa saivat käydä koulua Italiassa. He pitivät siitä. Perheen pienin poika ei ollut vielä sopeutunut Italiaan. Hän sanoi kaipaavansa kotimaahansa, jossa he olivat eläneet erämaaelämää autiomaassa kameleidensa ja muiden eläinten kanssa. Perheen isä kertoi, ettei maahanmuuttaja voi palata entiseen kotimaahansa jos hän ei ole hyvin varakas. ”Miksei? ”, poika kysyi. Isä selitti, että kotimaassa asuvat sukulaiset ajattelevat Euroopassa rikastuvan helposti. 900 euroa on paljon Afrikassa, mutta ei kovin paljoa Italiassa, jos sillä rahalla täytyy esimerkiksi maksaa vuokra. Näin  ollen  muut eivät kotimaassa uskoisi, jos sanoisi ettei olekaan rikas.

Kolmas, ilmeisesti Venäjältä tullut dokumentti oli hieman erikoisempi. Se kertoi Keski-Aasian maahanmuuttajista ja ihmisten ennakkoasenteista. Dokumentti ei ollut kovin selkeä. Se pomppi koko ajan aiheesta toiseen ja ihmisestä ihmiseen. Siinä oli siis henkilöitä kertomassa mielipiteitään. Eräs nainen kertoi unelmoivansa hyvästä talosta, työstä ja palkasta. Joku muu nainen taas pelkäsi viljelymaaltaan varastelevia varkaita. Jos sadosta varasteltiin, hänen perheensä ei saanut talvella tarpeeksi ruokaa.

Neljäs dokumentti oli ruotsalainen. Se oli aika synkkä. Dokumentissa kerrottiin ruotsalaisesta pojasta, jonka isä oli aina töissä ja stressaantunut. Eräänä päivänä pojan isä teki itsemurhan. Poika järkyttyi tietenkin kovasti, muttei kertonut asiasta kenellekään. Masentunut poika piirteli päivät pitkät yksin huoneessaan, eikä tavannut kavereita tai tehnyt oikein mitään muutakaan. Vuosikaudet hän oli eristynyt. Poika muutti ajan kuluessa omaan kotiin ja alkoi myös seurustella erään tytön kanssa. Hänen asiansa siis paranivat ainakin hieman. Eräänä iltana poika joutui lääkäriin. Lääkäri sanoi, että pojalle on varmasti tapahtunut jotain kamalaa ja että siitä kannattaisi kertoa. Loppuratkaisu jäi avoimeksi. Kertoiko poika vai ei?

Viides dokumentti oli suomalainen. Siinä oli erilaisia suomalaisia nuoria, jotka kertoivat elämäänsä kohdanneista vaikeuksista. Niitä olivat esimerkiksi vanhempien avioero, oma tai läheisen sairastuminen, kuolema… Nuoret kertoivat vuorotellen tarinansa. Mielestäni dokumentti oli saatu vaikuttamaan luonnolliselta.

Ylipäätänsä dokumentit olivat kaikki aika synkkäaiheisia. Luulen, että dokumenttien tarkoituksena oli avartaa nuorten mielipiteitä ja parantaa yleistietoa. Ainakin kahdessa dokumentissa oli aiheena rasismi, epätasa-arvo sekä maahanmuutto.

Esitys kesti noin tunnin ja viisitoista minuttia. Esitysaika oli sopiva, sillä enempää ei olisi jaksanut katsoakaan.

Blogi

 
Blogi on yhden tai mahdollisesti useamman kirjoittajan pitämä verkkosivusto. Blogissa voi tekstin lisäksi julkaista myös videoita ja äänitteitä.
Lukijat voivat yleensä kommentoida blogeja.
Blogien kirjoittajien määrä on suuri ja koko ajan kasvussa. Vuonna 2009 Yhdysvalloissa oli peräti 452 000 päätoimista bloggaajaa.
Tällä hetkellä maailmassa on kymmeniä miljoonia blogeja. Bloggausta onkin sanottu muoti-ilmiöksi.

Lajityypit

 
Kirjablogi on kirjallisuuteen liittyvä blogi. Kirjablogeja pitävät lukemista harrastavat henkilöt.
Käsityöblogi on käsitöistä kertova blogi. Käsityöblogia pitää käsitöiden harrastaja. Yleensä tällaisessa blogissa on käsityöohjeita ja kuvia omista käsitöistä.
Lifestyleblogissa bloggaaja kertoo omasta elämästään.
Löydösblogissa bloggaaja linkkaa netistä löytämiään asioita.
Hääblogi on useimmiten morsiamen näkökulmasta. Naimisiin aikova kertoo hääsuunnitteluista. Monesti hääblogi aloitetaan jo parikin vuotta ennen häitä
Muotiblogi  on yksi ehdottomasti suosituimmista blogityypeistä. Muotiblogissa bloggaaja kertoo esimerkiksi uusimmista muoti-ilmiöistä ja omista shoppailuistaan
Ruokablogissa esitellään kokkauksia ja reseptejä.
Uutisblogissa esitellään uusimmat uutiset ja tapahtumat.

Valokuvablogi on usein valokuvausta harrastavien blogi, jonka pääsisältönä ovat valokuvat.
Videoblogissa bloggaaja esittelee kuvaamiaan videoita.
Vaihto-oppilasblogissa vaihto-oppilas kertoo elämästään uudessa maassa.

NHL:n ykköstykki lähestyy hurjaa haamurajaa

Tampa Bay Lightningin Steven Stamkos on lähellä puhkaista 60 maalin rajan. Enää puuttuu kaksi osumaa.

Maanantaina Tampa voitti Washingtonin 4-2. Stamkos iski silloin kaksi maalia minuutissa.

Ottelu oli menossa jo jatkoajalle  Jason Chimeran tasoitettua vain kolme minuuttia ennen loppua, kun ajassa 18.57 Stamkos iski. Vielä kaksi sekuntia ennen pelin loppumista hän latasi toisen osuman.

Nyky-NHL:ssä 60 maalin haamuraja on todella vaikea saavuttaa, mutta Stamkos on todella lähellä sitä. Hänellä on koossa 58 täysosumaa, kun pelejä on enää kolme jäljellä.

Tampa Bay on jo menettänyt mahdollisuutensa pudotuspeleihin, mutta Washingtonilla oli ottelussa runsaasti panosta: sen on Buffaloa vain kaksi pistettä edellä itäisen konferenssin pudotuspeliviivalla, mutta sillä on yksi ottelu enemmän pelattuna.

Tappio tarkoitti sitä että jos Buffalo voittaa kaikki kolme viimeistä peliään, Washingtonin on voitettava omat ottelunsa,  jos aikoo kahdeksan joukkoon.

Jokerien Ruuttu Ässien kiikarissa – Kudroc jättää seuran

Jokereiden hyökkääjälupausta, NHL-varaus Alexander Ruuttu on IS urheilun tietojen mukaan tarjottu Porin Ässiin ensi kaudeksi. Kyse on tässä vaiheessa tunnustelussa. Ässien urheilutoimittaja Mika Toivola kertoo kuitenkin Ässien ”olevan kiinnostut kaikista nuorista pelaajista”.
Emme ole vielä neuvotelleet Jokereiden kanssa, Toivola sanoi keskiviikkona.
Hän ja Jokereiden toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen myönsivät kuitenkin, että Ruutun siirrosta Ässiin keskusteltiin jo tammikuun siirtoaikana, eikä Ässien mielenkiinto mahdollistaa toisen polven patahyökkääjän kohtaan ole laantunut. Kaikkien aikojen suomalaishyökkääjin kuuluva isä Christian Ruuttu loisti Porissa 1980-luvun alkupuolella ykkössentterinä Kari Makkosen ja edes menneen Arto Javanaisen syöttölautasena.
Ruutulla on Jokereihin sopimus vielä ensi kaudeksi, Kekäläinen kommentoi.
Sm-liigassa kaudella 2010-2011 debytoineen Ruutun, 19, asema on ollut tällä kaudella tukala Jokereiden kivikovassa kilpailutilanteessa. Nuorten MM-kisoissa kolmesti osunut lahjakkuus on pelannut pääosan kaudesta Jokereiden A-junioreissa ja Mestiksen Kiekko-Vantaassa. Phoenixin 2. kierroksen varauksella todennäköisesti luvassa ainakin laitahyökkääjänä.
Ruuttu on taitava ja älykäs pelaaja, mutta hänen fysiikkansa on vielä keskeneräinen. Pori on nuorukaiselle tuttu paikka, sillä hän sillä hänen mummolansa on yhä karhukaupungissa ja perheen kesäpaikka on naapurikunnassa Luvialla. poika itse syntyi Chicagossa vuonna 1992.

Jokerien ja Ässien keskusteluissa avainasiaksi nousee sopimuksen muoto, jos asia etenee konkretiaksi. Jokereita kiinnostaisi todennäköisesti lähinnä vuoden mittainen vuokrapesti, kun taas Ässät olisi kiinnostunut nauttimaan kehittyvän pelaajan palveluksista kaksi vuotta. Pelaajan oikeuksista Jokerit ei halua luopua, koska Ruutusta lienee luvassa jatkossa NHL-siirtokorvauksia.
Vaikka Ässillä alkaa olla pelaajista runsaudenpulaa, lähtijöitäkin on. Kauden ykköspuolustaja Kristian Kudroc ei jatka porissa enää ensikaudella. Slovakki tähyää ennen kaikkea Ruotsin Elitserieniin, sillä hänen vaimonsa on ruotsalainen. Jatkosopimus neuvottelut loppukauden komeetan Sami Mutasen kanssa ovat vielä kesken.

Popular Posts

  • None found

Recent Comments

Links

Meta