Lue kevätkirje v.2019 tästä

Lehtori Ilona Koiviston puhe Risto Ryti- patsaalla  3.2.2019:

Arvoisat seniorit, hyvät naiset ja herrat,

olemme kokoontuneet kunnioittamaan ja tervehtimään presidentti Risto Rytin muistoa.

Risto Ryti syntyi tasan 130 vuotta sitten 3. helmikuuta 1889 Huittisissa talonpoikaiseen perheeseen. Porin lyseoon Ryti tuli oppilaaksi 1899 suoraan toiselle luokalle ja ylioppilaaksi hänet kirjoitettiin Helsingin yliopistoon 1906 seitsemän vuoden oppikouluopintojen jälkeen 17-vuotiaana. Lyseossa Ryti sai virikkeitä edistysaatteista ja Porin kirjaston lukusalissa hän luki taloustieteellisiä julkaisuja. Ryti oli lahjakas ja tiedonhaluinen. Hän oli mukana myös oppilaskuntatoiminnassa ja erityisen hyvä voimistelussa.

Risto Ryti opiskeli Helsingissä lakia. Valmistuttuaan hän työskenteli asianajajana asiakkaanaan muun muassa raumalainen liikemies Alfred Kordelin. Suomen itsenäistyttyä Ryti osallistui politiikkaan toimien muun muassa kansanedustajana ja valtiovarainministerinä. Varsin varhain hänet valittiin myös Suomen pankin johtokunnan puheenjohtajaksi 1924. Pääjohtaja Ryti onnistui vakauttamaan Suomen markan arvon. Tämä myös vakautti Suomen kansantaloutta. Suomen valtio maksoi ahkerasti velkojaan ja Suomi oli 1939 lähes velaton. Rytillä oli laajat kansainväliset suhteet. Hänen kerrotaan olleen säännöllisesti puhelinyhteydessä muun muassa Englannin pankin kanssa. Maailmansotien välisenä aikana Ryti toimi aktiivisesti myös Kansainliiton organisaatiossa.

50-vuotiaana Risto Ryti kutsuttiin uransa vaativimpiin tehtäviin. Neuvostoliitto oli hyökännyt Suomeen ja pommitti Suomen kaupunkeja. Hallitus vaihtui ja Rytistä tuli Suomen pääministeri.  Pääministerinä Ryti myös johdatti maan välirauhaan. Presidentti Kyösti Kallion luovuttua voimien vähetessä presidentin tehtävistä Risto Ryti valittiin tasavallan presidentiksi. Jatkosodan ajan presidenttinä Ryti kesti raskaat paineet. Juristina hän halusi huolehtia päätösten laillisuudesta. Kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä tasavallan itsenäisyys oli vakavasti uhattuna. Risto Ryti uhrasi itsensä Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittaen, jotta Suomi sai aseapua Saksasta Neuvostoliiton hyökkäyksen pysäyttämiseen. Suomea ei miehitetty. Elokuussa Risto Ryti luopui presidentin tehtävistä, jotta Suomi voi solmia aselevon Neuvostoliiton kanssa.

Ryti kannatti brittiläistä sivistystä ja kulttuuria sekä vapaata amerikkalaista yritteliäisyyttä. Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisenä kuritushuoneeseen, mutta tuomio oli vastoin useimpien suomalaisten oikeustajua. Helsingin yliopiston valtiotieteiden tiedekunta myönsi Rytille kunniatohtorin arvon kolme kuukautta ennen tämän kuolemaa. Risto Ryti kuoli 25. lokakuuta 1956.

Tarvitsemme esikuvia, ihmisiä, jotka laittavat itsensä likoon toisten puolesta ja näyttävät, että elämän vaikeuksista voi selvitä. On myös tärkeää, että on hyviä yhteisöjä, joissa ihmiset voivat kasvaa. Ryti tuli sääty-yhteiskunnassa lyseoon, jossa kuitenkin eri säädyistä tulleet pojat kasvoivat yhdessä. Lyseon perustajat olivat jo varhain yhtäläisten oikeuksien asialla perustaessaan Lyseon rinnalle myös tyttökoulun. Koulu oli ja on yhteiskunta pienoiskoossa, tulevaisuuden yhteiskunta pienoiskoossa. Risto Ryti kasvoi elämänsä haasteissa kantamaan vastuuta.

Laskemme kukkatervehdyksen ja kunnioitamme presidentti Risto Rytin muistoa.

 

Porin Lyseo 140 vuotta

”Lyseon 140-vuotisjuhlia juhlitaan lauantaina 9.11.2019 Porissa. Tämä juhlapäivä kannattaa merkitä jo nyt kalenteriin. Luvassa on mielenkiintoinen paneelikeskustelu, vuoden lyseolaisen julistaminen herkullisen illallisen yhtyedessä. Tervetuloa!”