Seniorit kukittivat Risto Rytin patsaan 2.2.2020

Tässä Pekka Salosen puhe patsaalla:

Risto Ryti syntyi Huittisissa 3. helmikuuta 1889 varsin varakkaaseen talonpoikaisperheeseen.

Mitä tuo varsin varakas siten tarkoittaa on jo toinen asia. Aineellista pulaa perheessä ei siis ainakaan ollut. Eikä henkistäkään.

Varsinaista koulua käymättömille vanhemmille Idalle ja Evert Rytille syntyi 11 lasta: kolme tytärtä ja kahdeksan poikaa.

Pojista ainoastaan hyvälukupäinen Risto koulutettiin ylioppilaaksi ja tytöistä kaikki kolme.

Muilla veljilläkin oli kaiketi myös lukupäätä ja he kävivät mm Raumalla merikoulun, Porissa kauppakoulun, Helsingissä kauppaopiston ja Tampereella rakennusmestarikoulun.

Rytien perhetuttu oli kansanopiston johtaja monellakin saralla intomieliseksi mainittu maisteri M.A. (Maunu Kustaa Aadolf ) Knaapinen huomasi pienen, hennon ja ujon Riston lukupään ja otti hänet yksityisoppilaakseen – Risto oli kotona itsekseen oppinut lukutaidon alkeet.

Kolmisen vuotta Risto rahjusti kansanopistolle Knaapisen luokse oppimaan lisää lukutaitoa ja mm matematiikkaa, uskontoa, maantietoa.

Näitä taitoja ja tietoja opittuaan Risto aloitti kansakoulun kolmannelta luokalta.

Jostakin syystä – ei asiasta lähempää tietoa – Riston nimi ilmestyi taululle, jossa oli kurittomien lista.

Koska Risto oli varsin terävä ja lukupäinen lähetti opettajatar Rytin emännälle kutsun tulla kouluun keskustelemaan asiasta.

Riston äiti varin tomera Ida vastasi opettajattaren kutsuun:

”Jollet itse voi pitää järjestystä koulussasi niin älä sitten yritä pitää kylän ämmien avulla”

Asian selvittely jäi siihen ja Risto siirtyi takaisin kotiopetukseen.

Hänellä riitti päätä, jos näin voi sanoa ja maisteri Knaapiselle tuli ajatus saada Risto oppikouluun.

Risto aloitti yksityisopetuksessa muiden oppiaineiden lisäksi ruotsinkielen pänttääminen. Kuuleman mukaan Risto oppi ”asiat” kerran lukemalla ja pääsääntöisesti oppiminen sujui ilolla ja innolla

Kolme opinvuotta Huittisissa ja yksityisopetusta myös ruotsinkielessä. Oli aika lähteä Poriin ilmoittautumaan Lyseoon keväällä 1899. Matka tuolloin tehtiin aluksi Huittisista höyrylaivalla Kokemäen Kyttälään, josta junalla Poriin. Välillä yövyttiin kestikievarissa tai ystävien talossa.

Tuolloinen lyseon rehtori  Lars Hugo Sandelin eli Savikukko oli maisteriveli M. A. Knaapisen kanssa. Sandelin ilmoitti, että varsinaista tutkimusta kouluuntuloon ei tarvita, koska maisteri Knaapinen on antanut hänelle siis Ristolle hyvän todistuksen. Risto pääsi Lyseon toiselle luokalle. 

Ristoa oli lahjakas nopeasti oppiva kirjastossa ja kirjojen parissa viihtynyt nuorukainen.  Ei kuitenkaan ns. nörtti nykysanaston mukaan –  hänellä oli useasti koulutodistuksessa urheilunumero myös 10.

Risto Ryti asui Porissa viidessä eri koulukortteerissa, joiden palveluihin kuului vaatimaton ruoka.  Kotona käytiin harvoin.  Risto asui viimeiset kaksi vuotta Eteläesplanadin ja Elisabetinkadun kulmassa sijainneessa talossa, jota piti todennäköisesti Rytien naapuritalosta kotoisin oleva Amalia Siukko pääosin Huittislaisille koululaisille.

Tämän aukion – Risto Rytin aukion –  jossa nyt seisomme kautta on Riston matka kouluun taikka kirjastoon kulkenut satoja kertoja.

Ylioppilaaksi Risto kirjoitti 17-vuotiaana 1906 ja hän aloitti lakiopinnot Helsingissä seuraavana syksynä.

Lopun hänen elämäntarinastaan me kaikki tiedämme.