{"id":519,"date":"2018-02-02T15:25:48","date_gmt":"2018-02-02T13:25:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/?page_id=519"},"modified":"2019-03-22T08:24:44","modified_gmt":"2019-03-22T06:24:44","slug":"ajankohtaista-v-2018","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/?page_id=519","title":{"rendered":"ajankohtaista v. 2019, mm. kev\u00e4tkirje, kev\u00e4tkokous, Lyseo 140 v. ym."},"content":{"rendered":"<p>Lue kev\u00e4tkirje v.2019 <a href=\"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/KEV\u00c4TKIRJE-2019-002-1.pdf\">t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n<p>Lehtori Ilona Koiviston puhe Risto Ryti- patsaalla\u00a0 3.2.2019:<\/p>\n<p>Arvoisat seniorit, hyv\u00e4t naiset ja herrat,<\/p>\n<p>olemme kokoontuneet kunnioittamaan ja tervehtim\u00e4\u00e4n presidentti Risto Rytin muistoa.<\/p>\n<p>Risto Ryti syntyi tasan 130 vuotta sitten 3. helmikuuta 1889 Huittisissa talonpoikaiseen perheeseen. Porin lyseoon Ryti tuli oppilaaksi 1899 suoraan toiselle luokalle ja ylioppilaaksi h\u00e4net kirjoitettiin Helsingin yliopistoon 1906 seitsem\u00e4n vuoden oppikouluopintojen j\u00e4lkeen 17-vuotiaana. Lyseossa Ryti sai virikkeit\u00e4 edistysaatteista ja Porin kirjaston lukusalissa h\u00e4n luki taloustieteellisi\u00e4 julkaisuja. Ryti oli lahjakas ja tiedonhaluinen. H\u00e4n oli mukana my\u00f6s oppilaskuntatoiminnassa ja erityisen hyv\u00e4 voimistelussa.<\/p>\n<p>Risto Ryti opiskeli Helsingiss\u00e4 lakia. Valmistuttuaan h\u00e4n ty\u00f6skenteli asianajajana asiakkaanaan muun muassa raumalainen liikemies Alfred Kordelin. Suomen itsen\u00e4istytty\u00e4 Ryti osallistui politiikkaan toimien muun muassa kansanedustajana ja valtiovarainministerin\u00e4. Varsin varhain h\u00e4net valittiin my\u00f6s Suomen pankin johtokunnan puheenjohtajaksi 1924. P\u00e4\u00e4johtaja Ryti onnistui vakauttamaan Suomen markan arvon. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s vakautti Suomen kansantaloutta. Suomen valtio maksoi ahkerasti velkojaan ja Suomi oli 1939 l\u00e4hes velaton. Rytill\u00e4 oli laajat kansainv\u00e4liset suhteet. H\u00e4nen kerrotaan olleen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti puhelinyhteydess\u00e4 muun muassa Englannin pankin kanssa. Maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana Ryti toimi aktiivisesti my\u00f6s Kansainliiton organisaatiossa.<\/p>\n<p>50-vuotiaana Risto Ryti kutsuttiin uransa vaativimpiin teht\u00e4viin. Neuvostoliitto oli hy\u00f6k\u00e4nnyt Suomeen ja pommitti Suomen kaupunkeja. Hallitus vaihtui ja Rytist\u00e4 tuli Suomen p\u00e4\u00e4ministeri.\u00a0 P\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 Ryti my\u00f6s johdatti maan v\u00e4lirauhaan. Presidentti Ky\u00f6sti Kallion luovuttua voimien v\u00e4hetess\u00e4 presidentin teht\u00e4vist\u00e4 Risto Ryti valittiin tasavallan presidentiksi. Jatkosodan ajan presidenttin\u00e4 Ryti kesti raskaat paineet. Juristina h\u00e4n halusi huolehtia p\u00e4\u00e4t\u00f6sten laillisuudesta. Kes\u00e4kuussa 1944 Neuvostoliiton suurhy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 tasavallan itsen\u00e4isyys oli vakavasti uhattuna. Risto Ryti uhrasi itsens\u00e4 Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittaen, jotta Suomi sai aseapua Saksasta Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yksen pys\u00e4ytt\u00e4miseen. Suomea ei miehitetty. Elokuussa Risto Ryti luopui presidentin teht\u00e4vist\u00e4, jotta Suomi voi solmia aselevon Neuvostoliiton kanssa.<\/p>\n<p>Ryti kannatti brittil\u00e4ist\u00e4 sivistyst\u00e4 ja kulttuuria sek\u00e4 vapaata amerikkalaista yritteli\u00e4isyytt\u00e4. Sodan j\u00e4lkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisen\u00e4 kuritushuoneeseen, mutta tuomio oli vastoin useimpien suomalaisten oikeustajua. Helsingin yliopiston valtiotieteiden tiedekunta my\u00f6nsi Rytille kunniatohtorin arvon kolme kuukautta ennen t\u00e4m\u00e4n kuolemaa. Risto Ryti kuoli 25. lokakuuta 1956.<\/p>\n<p>Tarvitsemme esikuvia, ihmisi\u00e4, jotka laittavat itsens\u00e4 likoon toisten puolesta ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n vaikeuksista voi selvit\u00e4. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on hyvi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, joissa ihmiset voivat kasvaa. Ryti tuli s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnassa lyseoon, jossa kuitenkin eri s\u00e4\u00e4dyist\u00e4 tulleet pojat kasvoivat yhdess\u00e4. Lyseon perustajat olivat jo varhain yht\u00e4l\u00e4isten oikeuksien asialla perustaessaan Lyseon rinnalle my\u00f6s tytt\u00f6koulun. Koulu oli ja on yhteiskunta pienoiskoossa, tulevaisuuden yhteiskunta pienoiskoossa. Risto Ryti kasvoi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 haasteissa kantamaan vastuuta.<\/p>\n<p>Laskemme kukkatervehdyksen ja kunnioitamme presidentti Risto Rytin muistoa.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Porin Lyseo 140 vuotta<\/strong><\/p>\n<p>&#8221;Lyseon 140-vuotisjuhlia juhlitaan lauantaina <strong>9.11.2019<\/strong> Porissa. T\u00e4m\u00e4 juhlap\u00e4iv\u00e4 kannattaa merkit\u00e4 jo nyt kalenteriin. Luvassa on mielenkiintoinen paneelikeskustelu, vuoden lyseolaisen julistaminen herkullisen illallisen yhtyedess\u00e4. Tervetuloa!&#8221;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lue kev\u00e4tkirje v.2019 t\u00e4st\u00e4 Lehtori Ilona Koiviston puhe Risto Ryti- patsaalla\u00a0 3.2.2019: Arvoisat seniorit, hyv\u00e4t naiset ja herrat, olemme kokoontuneet kunnioittamaan ja tervehtim\u00e4\u00e4n presidentti Risto Rytin muistoa. Risto Ryti syntyi tasan 130 vuotta sitten 3. helmikuuta 1889 Huittisissa talonpoikaiseen perheeseen. Porin lyseoon Ryti tuli oppilaaksi 1899 suoraan toiselle luokalle ja ylioppilaaksi h\u00e4net kirjoitettiin Helsingin yliopistoon &hellip; <a href=\"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/?page_id=519\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">ajankohtaista v. 2019, mm. kev\u00e4tkirje, kev\u00e4tkokous, Lyseo 140 v. ym.<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-519","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/519","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=519"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/519\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":576,"href":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/519\/revisions\/576"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.cedunet.fi\/lyseoseniorit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=519"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}